Lapsi peittää korvansa siivouspäivänä, kun imuri hurahtaa käyntiin tai keittiön sähkövatkainta käytetään. Lapsi kokee kodin arjen ääniä kovaksi tai voi kertoa, että luokassa on meluisaa. Lapsi peittää herkästi korvansa kädellään tai pyytää korvakuulokkeita suojaamaan korviaan ympäristön ääniltä. Lapsi voi myös olla kuormittunut esimerkiksi kaverisynttäreiden jälkeen, koulupäivän jälkeen tai kauppakeskuksessa käynnin jälkeen. Joskus lapsi voi jopa kieltäytyä esimerkiksi useamman kaverin kanssa leikkimisestä, koska hän kokee leikissä helposti nousevat äänet liian kovaksi. Kodin arjen äänet tai koulussa luokkahuoneen äänet voivat häiritä lapsen keskittymistä. Lapsi ei pysty tekemään läksyjä, mikäli ympäristön ääniä ei poissuljeta esimerkiksi kuulokkeilla. Koulussa luokkahuoneessa tikittävä kello tai ilmastointilaitteen ääni häiritsee koetilannetta niin ettei kokeesta tahdo tulla mitään. Lapsen voi olla myös vaikea ruveta nukkumaan, mikäli huoneessa tikittää kello tai kodista kuuluu muita ääniä taustalta. Lapsi voi tarvita myös öisin korvatulpat, jotta ympäristön äänet eivät häiritse unta.

Kuulostaako tutulta?

Lapsi kärsii todennäköisesti ääniyliherkkyydestä. Ääniyliherkkyydellä tarkoitetaan yliherkkyyttä äänille, jotka eivät kiusaa normaalisti ihmisiä. Ääniyliherkkyydessä jo normaalit ympäristön äänet tuntuvat epämiellyttävän voimakkailta. Ahdistus, stressi ja väsymys usein lisäävät yliherkkyyttä äänille ja ääniyliherkkyys puolestaan lisää levottomuutta, stressiä ja ahdistusta. Ääniyliherkkyys voi olla myös yksi syy keskittymisen haasteiden taustalla ja se voi rajoittaa lapsen arkea ja hänen toimintojaan.

Ääniyliherkkyyttä voidaan hoitaa kuulonmuokkaushoidolla. VINKE PRO -kuntoutuksessa lapsen kuuloaisti testataan, jolloin nähdään millä kuuloaistin osa-alueella yliherkkyyttä esiintyy. Tutkimuksen pohjalta lapselle tehdään henkilökohtainen kuntoutusmusiikki, jonka avulla ääniyliherkkyyttä voidaan hellävaraisesti kuntouttaa.

Kirjoittaja: Hannu Hätinen