Aistiyliherkkyydet

Useat aistit, kuten näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti voivat olla herkistyneet. Yliherkkyyttä voi esiintyä vain yhden tai laajemmin useamman aistin kohdalla. Aistiyliherkällä henkilöllä monesti myös useamman aistin antama informaatio on poikkeavaa tai vääristynyttä.

Aistiyliherkkä henkilö reagoi aistimuksiin voimakkaammin, nopeammin  ja / tai pidempikestoisemmin kuin henkilö, jonka aistitiedon käsittely toimii normaalisti. Aistiyliherkällä henkilöllä on usein myös motorisia koordinaatiohäiriöitä. Motoristen käyttäytymismallien tehokkuus ja suorituskyky ovat usein alhaisempia kuin ikätovereilla keskimäärin sekä yliherkkyyden ja aistimusten välttelyn seurauksena mahdollisuudet osallistua ikätasonsa mukaisiin hieno- ja karkeamotorisiin toimintoihin estyvät.

Aistitoiminnan häiriöillä tiedetään olevan vaikutusta esimerkiksi keskittymiseen ja opiskeluun. Kun aistitiedon käsittelyssä on ongelmaa kehitys ja oppiminen eivät etene odotetusti.  Uusien taitojen oppiminen voi olla erityisen työlästä ja henkilön saattaa olla vaikea hallita käyttäytymistään. 

 

Mistä aistiyliherkkyyden voi tunnistaa?

  • Aistiyliherkkä henkilö voi joutua esimerkiksi koulu- tai työpäivän aikana ajoittain pinnistelemään kestääkseen erilaisten aistien informaatiotulvan. Aistiärsykekuorma kasvaa päivän aikana ja voi koulu- tai työpäivän jälkeen purkautua esimerkiksi aggressiivisuutena tai vetäytymisenä omiin oloihin.
  • Aistitoiminnan häiriöt voivat näkyä henkilön tavassa reagoida aistimuksiin ja hallita käyttäytymistään sekä vireystilan, tarkkaavuuden ja tunteiden säätelyssä. Aistiyliherkkyys voidaankin liittää sosio-emotionaalisiin ongelmiin. Sosio-emotionaaliset ongelmat voivat ilmetä itsenäisenä ongelmana aistiyliherkkyyden rinnalla, mutta aistiyliherkkyys voi olla riskitekijänä niiden syntymiseen.
  • Aistiyliherkkyys aiheuttaa usein itsetunto-ongelmia.
  • Aistiyliherkkä henkilö saattaa pitää käsiä korvillaan suodattaakseen pois tavallisiakin arkipäivän ääniä, kuten kodinkoneiden ääniä.
  • Aistiyliherkkä henkilö voi vältellä liikkumisaktiviteetteja.
  • Hankaluuksia voi esiintyä kynsien leikkaamisessa, hiusten ja hampaiden harjaamisessa sekä peseytymisessä.
  • Herkkyyttä voi ilmetä mauille, hajuille ja ruoan koostumukselle.
  • Tietyt ympäristöt voivat saada henkilön pois tolaltaan ja aistiärsykkeet saattavat aikaansaada hyvin voimakkaita tunnereaktioita.
  • Aistiyliherkkyys etenkin kosketus- ja kuuloaistimuksille vaikuttaa yleensä akateemiseen sekä sosiaalisiin toimintoihin osallistumiseen.
  • Siirtymätilanteet voivat olla todella haasteellisia.
  • Nukahtaminen ja nukkuminen voi olla hyvin haastavaa.
  • Aistiyliherkkä henkilö on voinut olla vauvana todella itkuinen ja käyttäytyä koliikkilapsen tavoin.
  • Aistiyliherkkä lapsi ei välttämättä rauhoitu sylissä pitämiseen tai keinuttamiseen, vaan saattaa kokea sen vielä inhottavammaksi.

 

Aistimuksiin ylireagoivilla henkilöillä on todettu tiettyjä toimintoja, jotka auttavat heitä selviytymään arjestaan. Toiminnat eivät kuitenkaan poista aistimuksiin ylireagointia. Selviytymistoiminnat vievät aikaa ja energiaa ja ovat emotionaalisesti uuvuttavia. Selviytymistoimintoja ovat:

  • Tilanteiden välttäminen, joissa voi altistua epämukaville tai stressiä aiheuttaville aistiärsykkeille.
  • Tilanteiden ennakointi, joka auttaa organisoimaan ja kontrolloimaan tulevaa tilannetta.
  • Henkinen valmistautuminen tilanteeseen ja siihen liittyvien häiritsevien aistiärsykkeiden läpikäymiseen.
  • Puhuminen, joka auttaa järkiperäistämään ja rohkaisemaan tai rauhoittamaan tulevaa tilannetta ja siitä selviytymistä.
  • Vastatoimet, jotka rauhoittavat tilanteen jälkeen.
  •  Ongelman tunnistaminen ja suunnittelu, miten pääsee tilanteen yli.

 

VINKE PRO –kuntoutuksesta apua aistiyliherkkyyksiin

VINKE PRO –kuntoutuksessa tutkitaan aistijärjestelmä kokonaisvaltaisesti. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, millä aistijärjestelmän osa-alueella on ongelmia. Tutkimustulosten perusteella tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma ja annetaan henkilökohtainen harjoitusohjelma. Harjoitusohjelmien avulla aktivoidaan aistitiedon käsittelyn kannalta tärkeimpiä aistikanavia, hyödynnetään kuntoutujan aistikokemuksia ja tarkoituksenmukaista reagointia niihin. Harjoitteiden avulla voidaan parantaa kuntoutujan aivojen tapaa käsitellä ja jäsentää aistimuksia, ja näin normalisoida aistimuksiin reagointia.

 

Pyydä tarjous