Useat aistit, kuten näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti voivat olla herkistyneet. Yliherkkyyttä voi esiintyä vain yhden tai laajemmin useamman aistin kohdalla. Aistiyliherkällä henkilöllä monesti myös useamman aistin antama informaatio on poikkeavaa tai vääristynyttä.
Aistiyliherkkä henkilö reagoi aistimuksiin voimakkaammin, nopeammin ja / tai pidempikestoisemmin kuin henkilö, jonka aistitiedon käsittely toimii normaalisti. Aistiyliherkällä henkilöllä on usein myös motorisia koordinaatiohäiriöitä. Motoristen käyttäytymismallien tehokkuus ja suorituskyky ovat usein alhaisempia kuin ikätovereilla keskimäärin sekä yliherkkyyden ja aistimusten välttelyn seurauksena mahdollisuudet osallistua ikätasonsa mukaisiin hieno- ja karkeamotorisiin toimintoihin estyvät.
Aistitoiminnan häiriöillä tiedetään olevan vaikutusta esimerkiksi keskittymiseen ja opiskeluun. Kun aistitiedon käsittelyssä on ongelmaa kehitys ja oppiminen eivät etene odotetusti. Uusien taitojen oppiminen voi olla erityisen työlästä ja henkilön saattaa olla vaikea hallita käyttäytymistään.

Kuulon yliherkkyys, varsinkin matalien taajuuksien osalta, aiheuttaa levottomuutta, stressiä ja keskittymiskyvyn puutetta. Yliherkän kuulon tunnistaa ilman kuulotutkimustakin lapsen epänormaalista käyttäytymisestä. Lapsi voi esimerkiksi kieltäytyä toimimasta tai tulemasta tilanteisiin, joissa esiintyy häntä häiritseviä ääniä. Hänen saattaa olla vaikea keskittyä kuuntelemaan opettajan ääntä ja olla samalla häiriintymättä taustamelusta.

Tarkkaavuuden ongelmat voivat ilmetä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla, kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi toiminnan suunnittelun, tavoitteisuuden ja vireystilan säätelyssä.

Keskittyminen voi myös häiriintyä herkästi ja henkilön voi olla vaikea paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Ajatus voi lähteä harhailemaan ja saattaa hyppiä tehtävästä toiseen. Tehtävien tekeminen loppuun voi tuottaa vaikeuksia ja yksitoikkoisten tehtävien tekeminen ja yksityiskohtien viimeisteleminen voi tuottaa suuria vaikeuksia.

Puheen ja kielen ymmärtämiseen vaikuttaa myös se, kumpi korva on kuuntelussa hallitseva. Kuulon epätasapaino voi ilmetä vaimentumana eri taajuuksilla, jolloin näillä taajuuksilla soivat äänteet on vaikea erottaa. Käytännössä ongelmat näkyvät vieraiden kielten oppimisvaikeuksina sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina. Tällöin myös kuultujen ohjeiden ymmärtäminen ja noudattaminen on vaikeaa. Kuulossa ilmenevät vaimenemat vääristävät vastaanotettua viestiä ja heikentävät auditiivista vastaanottokykyä. Yleensä auditiivisissa häiriöissä mahdollisimman varhainen toteaminen ja korjaaminen ovat tärkeitä, koska mitä aikaisemmin häiriöt huomataan, sitä parempi ennuste kuntoutumiselle voidaan antaa.

Ääniyliherkillä ihmisillä voi vain tietynlaiset äänet ärsyttää. Niitä voivat olla esimerkiksi ilmastointilaitteen hurina, syömisäänet ja hengitysäänet. Käytännössä arkinen taustahäly koulussa tai toimistossa saattaa häiritä niin paljon, että omaan opiskeluun tai työhön keskittyminen on lähes mahdotonta.