Yleistä tietoa aistiyliherkkyyksistä

Useat aistit, kuten näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti voivat olla herkistyneet. Yliherkkyyttä voi esiintyä vain yhden tai laajemmin useamman aistin kohdalla. Aistiyliherkällä henkilöllä monesti myös useamman aistin antama informaatio on poikkeavaa tai vääristynyttä.
Aistiyliherkkä henkilö reagoi aistimuksiin voimakkaammin, nopeammin ja / tai pidempikestoisemmin kuin henkilö, jonka aistitiedon käsittely toimii normaalisti. Aistiyliherkällä henkilöllä on usein myös motorisia koordinaatiohäiriöitä. Motoristen käyttäytymismallien tehokkuus ja suorituskyky ovat usein alhaisempia kuin ikätovereilla keskimäärin sekä yliherkkyyden ja aistimusten välttelyn seurauksena mahdollisuudet osallistua ikätasonsa mukaisiin hieno- ja karkeamotorisiin toimintoihin estyvät.
Aistitoiminnan häiriöillä tiedetään olevan vaikutusta esimerkiksi keskittymiseen ja opiskeluun. Kun aistitiedon käsittelyssä on ongelmaa kehitys ja oppiminen eivät etene odotetusti. Uusien taitojen oppiminen voi olla erityisen työlästä ja henkilön saattaa olla vaikea hallita käyttäytymistään.

Aistiyliherkkyyden oireet

Aistiyliherkkyys voi esiintyä eri tavoin, kuten ääniyliherkkyytenä, yliherkkänä tuntoaistina, ja valoherkkyytenä. Nämä yhdessä tai erikseen aiheuttavat merkittävästi keskittymisvaikeuksia. Lasten ja aikuisten tapauksessa aistiyliherkkyys on saattanut syntyä jo varhaislapsuudessa, jolloin lapsella on 0-18 kk kehityksen aikana sensomotorinen kehitysvaihe. Sensomotorisen kehitysvaiheen aikana aistien ja aistihermoratojen yhteydet tulisivat aktivoitua tehokkaasti ja kehon refleksijärjestelmän tulisi muuntua aikuismaiseen muotoon. Mikäli vauva-ajan refleksit jäävät aktiivisiksi, niin nämä voivat aiheuttaa aistiyliherkkyyteen viittaavia oireita.

Aistiyliherkkä henkilö voi joutua esimerkiksi koulu- tai työpäivän aikana ajoittain pinnistelemään kestääkseen erilaisten aistien informaatiotulvan. Aistiärsykekuorma kasvaa päivän aikana ja voi koulu- tai työpäivän jälkeen purkautua esimerkiksi aggressiivisuutena tai vetäytymisenä omiin oloihin.

Aistitoiminnan häiriöt voivat näkyä henkilön tavassa reagoida aistimuksiin ja hallita käyttäytymistään sekä vireystilan, tarkkaavuuden ja tunteiden säätelyssä. Aistiyliherkkyys voidaankin liittää sosio-emotionaalisiin ongelmiin. Sosio-emotionaaliset ongelmat voivat ilmetä itsenäisenä ongelmana aistiyliherkkyyden rinnalla, mutta aistiyliherkkyys voi olla riskitekijänä niiden syntymiseen.

Aistimuksiin ylireagoivilla henkilöillä on todettu tiettyjä toimintoja, jotka auttavat heitä selviytymään arjestaan. Toiminnat eivät kuitenkaan poista aistimuksiin ylireagointia. Selviytymistoiminnat vievät aikaa ja energiaa ja ovat emotionaalisesti uuvuttavia.

Selviytymistoimintoja ovat:

  • Tilanteiden välttäminen, joissa voi altistua epämukaville tai stressiä aiheuttaville aistiärsykkeille.
  • Tilanteiden ennakointi, joka auttaa organisoimaan ja kontrolloimaan tulevaa tilannetta.
  • Henkinen valmistautuminen tilanteeseen ja siihen liittyvien häiritsevien aistiärsykkeiden läpikäymiseen.
  • Puhuminen, joka auttaa järkiperäistämään ja rohkaisemaan tai rauhoittamaan tulevaa tilannetta ja siitä selviytymistä.
  • Vastatoimet, jotka rauhoittavat tilanteen jälkeen.
Aistiyliherkkyys lapsella

Lapsi voi kokea aistiyliherkkyyden eri tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • yliherkkänä kuulona (laittaa kädet korville ja ahdistuu kovasta äänestä)
  • tuntoaistin yliherkkyytenä (karkeat vaatteet ja esim. pesulaput häiritsevät)
  • visuaalisena yliherkkyytenä (laajentuneet pupillit, valoherkkyyttä, joka heikentää esim. keskittymiskykyä)
  • tunne-elämän herkkyys (herkkä arvostelulle, ahdistuu muiden kommenteista)
Ääniyliherkkyys

Kuulon yliherkkyys, varsinkin matalien taajuuksien osalta, aiheuttaa levottomuutta, stressiä ja keskittymiskyvyn puutetta. Yliherkän kuulon tunnistaa ilman kuulotutkimustakin lapsen epänormaalista käyttäytymisestä. Lapsi voi esimerkiksi kieltäytyä toimimasta tai tulemasta tilanteisiin, joissa esiintyy häntä häiritseviä ääniä. Hänen saattaa olla vaikea keskittyä kuuntelemaan opettajan ääntä ja olla samalla häiriintymättä taustamelusta.

Tarkkaavuuden ongelmat voivat ilmetä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla, kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi toiminnan suunnittelun, tavoitteisuuden ja vireystilan säätelyssä.

Keskittyminen voi myös häiriintyä herkästi ja henkilön voi olla vaikea paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Ajatus voi lähteä harhailemaan ja saattaa hyppiä tehtävästä toiseen. Tehtävien tekeminen loppuun voi tuottaa vaikeuksia ja yksitoikkoisten tehtävien tekeminen ja yksityiskohtien viimeisteleminen voi tuottaa suuria vaikeuksia.

Puheen ja kielen ymmärtämiseen vaikuttaa myös se, kumpi korva on kuuntelussa hallitseva. Kuulon epätasapaino voi ilmetä vaimentumana eri taajuuksilla, jolloin näillä taajuuksilla soivat äänteet on vaikea erottaa. Käytännössä ongelmat näkyvät vieraiden kielten oppimisvaikeuksina sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina. Tällöin myös kuultujen ohjeiden ymmärtäminen ja noudattaminen on vaikeaa. Kuulossa ilmenevät vaimenemat vääristävät vastaanotettua viestiä ja heikentävät auditiivista vastaanottokykyä. Yleensä auditiivisissa häiriöissä mahdollisimman varhainen toteaminen ja korjaaminen ovat tärkeitä, koska mitä aikaisemmin häiriöt huomataan, sitä parempi ennuste kuntoutumiselle voidaan antaa.

Ääniyliherkillä ihmisillä voi vain tietynlaiset äänet ärsyttää. Niitä voivat olla esimerkiksi ilmastointilaitteen hurina, syömisäänet ja hengitysäänet. Käytännössä arkinen taustahäly koulussa tai toimistossa saattaa häiritä niin paljon, että omaan opiskeluun tai työhön keskittyminen on lähes mahdotonta.

Aistiyliherkkyyksien hoito

Aistiyliherkkyyksiä ja siihen liittyviä ongelmia voidaan usein hoitaa ja korjata jälkikäteen. Aistiyliherkkyyden juurisyy on yleensä refleksijärjestelmän puutteet, joita voidaan kuntouttaa kun varhaisiin reflekseihin kohdistetaan suunnitellut harjoitteet. Aistiyliherkkyyden hoidossa varhaisen kehityksen aika on käytävä jälkikäteen läpi uudelleen, jolloin aktiiviseksi jääneet vauva-ajan refleksit saadaan passivoitumaan.

LISÄTIETOA

Kysy lisää