Säännöllinen, ennakoitava päivärytmi ruokailuineen ja lepohetkineen jäsentää lapsen päivän kulkua. Nälkäisenä tai väsyneenä impulssien hallinta on kenelle tahansa vaikeaa. Omista virheistä oppiminen on usein impulsiiviselle lapselle vaikeaa, ja lapsi saattaa toistuvasti joutua toruttavaksi samasta aiheesta. Selkeät säännöt ja aikuisen johdonmukainen toiminta auttavat lasta ymmärtämään, miten hänen tulisi toimia ja mitä erilaisista käyttäytymisistä seuraa. Impulsiivinen lapsi voi tarvita ikätovereitaan enemmän aikuisen valvontaa ja selkeämpää rajojen asettamista.
Lapsi tarvitsee ongelmatilanteissa apua oppiakseen pitkäjänteisyyttä tai harkinnan tietoista lisäämistä. Esimerkiksi odottamista voi harjoitella. Harjoittelussa edetään pienin askelin. Lasta tulisi kannustaa yrittämisestä ja kehua pienistäkin onnistumisista. Impulsiiviselle lapselle ajan hahmottaminen voi olla vaikeaa, ja odottamisen keston kuvailussa aikuiset käyttävät puheessaan usein epämääräisiä ajanmääreitä, kuten ”hetki”, ”kohta” ja ”pian”. Odottaminen on helpompaa, jos tietää sen keston riittävän tarkasti. Odottamisen keston konkretisointi esimerkiksi kellon tai munakellon avulla voi auttaa lasta hahmottamaan tilannetta ja näin motivoida lasta pinnistelemään.
Kyky säädellä ja viivästyttää omia reaktioita vahvistuu kehityksen ja harjoituksen myötä. Ei ole yksiselitteistä tapaa määritellä, minkälainen impulsiivinen käyttäytyminen on tavallista ja milloin siihen tulisi hakea apua. Joskus impulsiiviselta näyttävän käyttäytymisen taustalla on seurausten ymmärtämisen hankaluutta tai sosiaalisen havainnoinnin vaikeutta. Mikäli lapsen ajattelematon toiminta johtaa toistuvasti ongelmiin kotona, päiväkodissa/koulussa tai kavereiden kanssa, tilanteen tarkempi arviointi voi olla tarpeen. Harkitsevan lapsen käyttäytymisen muuttuminen äkillisesti impulsiiviseksi voi myös vaatia tarkempaa arviointia.
Lapsen hallitsemattoman impulsiivisen käytöksen taustalta löytyy usein aktiivinen primitiivirefleksi nimeltään moro-refleksi. Moro-refleksi aiheuttaa aistijärjestelmän herkistymistä, arkuutta, impulsiivisuutta ja tahatonta tunteen purkautumista voimakkaallakin ja yllättävällä tavalla. Lapsi voi toimia hyökkäävästi ja säikkyy helposti. Monesti ajatellaan, että lapsi toimii tahallisesti ja tulee näin väärinymmärretyksi.
Lapsi varmistelee yleensä asioita paljon etukäteen ja itsetunto voi olla alhainen, koska lapsi alisuoriutuu kykyihinsä nähden. Sosiaaliset suhteet voivat olla vaikeita moro-refleksin vuoksi ja lapsi on yleensä hyvin herkkä ja väsyy helposti.
Moro-refleksi voidaan todeta VINKE PRO -vastaanotolla tehtävässä aistijärjestelmän tutkimuksessa. Mikäli refleksi todetaan tutkimuksissa, niin lapselle annetaan henkilökohtainen harjoite, jonka avulla impulsiivista käytöstä voidaan lieventää merkittävästi tai poistaa kokonaan.
