Motorisesti levoton lapsi hyötyy säännöllisestä ja selkeästä päivärytmistä. Lapsen tulee saada riittävästi unta sekä ulkoilua. Mikäli lapselle jää käyttämätöntä energiaa esimerkiksi sisällä istumisen ja pelaamisen vuoksi, niin tämä voi purkautua motorisena levottomuutena.
Keskittymistä vaativissa tilanteissa esimerkiksi koulussa, läksyjä tehdessä tai ruokaillessa lapsi voi hyötyä erilaisista apuvälineistä. Istumista voi helpottaa esimerkiksi tuolin päälle asetettavalla piikkityynyllä, keinuttelutuolilla tai jumppapalon päällä istumisella. Osa lapsista hyötyy erilaisista painotuotteista, jotka auttavat rentouttamaan kehoa. Lapsen harteille voi laittaa vaikka kauratyynyn tai kokeilla jalkojen päälle painopeittoa. Motorisen levottomuuden kanavoimiseen ja vähentämiseen voidaan käyttää myös sinitarrapalasta tai muovailuvahaa, jota lapsi voi pyöritellä kädessä.
Ohjeistamisessa olisi hyvä käyttää selkeitä ja lyhyitä ilmauksia. Erityistä huomioita kannattaa kiinnittää nopean positiivisen palautteen antamiseen. Lapsen onnistumiset ja yrittämiset olisi tärkeä huomioida esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi jaksaa istua vaikka minuutin hiljaa ja odottaa. Levottomat lapset saavat usein osakseen negatiivista huomiota, jonka vuoksi pienetkin onnistumiset tulisi palkita välittömällä positiivisella palautteella, jotta lapsen itsetunto-ongelmilta voitaisiin välttyä.
Motorisen levottomuuden taustalta voi löytyä myös aktiivisena olevia primitiivrefleksejä, kuten STNR-refleksi (symmetrinen tooninen niskaheijaste), joka aiheuttaa keskittymisvaikeuksia etenkin istuma-asennossa ja tekee motorista levottomuutta. Myös Spinal Galant-refleksi eli selkärankarefleksi voi aiheuttaa motorista levottomuutta. Selkärankarefleksin jäädessä aktiiviseksi lapsella voi olla keskittymisvaikeuksia istuessa paikallaan. Lapsi voi kokea tuolin selkänojan epämiellyttävänä ja jopa päällä olevat vaatteet voivat tuntua lapsesta inhottavalta, jolloin lapsesta tulee rauhaton, hän alkaa vääntelehtiä ja kiemurrella tuolissaan tai esimerkiksi lattialla.
Lapsi voi yrittää pinnistellä tietoisesti olemaan paikoillaan, kun häntä pyydetään. Kuitenkin refleksin ollessa aktiivinen tietoinen pinnistely ei tuota pitkäjänteistä tulosta, vaan motorinen levottomuus tulee esille enemmin tai myöhemmin. Myös lapsen tietoinen pinnistely kuormittaa lasta, koska hän yrittää hallita aktiivisena olevaa refleksiä. Motorinen levottomuus vaikeuttaa lapsen keskittymiskykyä. Motorinen levottomuus voidaan usein myös ympäristön vaikutuksesta tulkita virheellisesti lapsen tottelemattomuudeksi tai häiriköinniksi, vaikka kyseessä on refleksi, joka ikään kuin pakottaa lasta liikuskeluun ja vaikeuttaa hänen paikoillaan olemista.
Aktiiviset primitiivirefleksit voidaan todeta VINKE PRO -vastaanotolla tehtävässä aistijärjestelmän tutkimuksessa. Mikäli aktiivinen primitiivirefleksi todetaan tutkimuksissa, niin lapselle annetaan henkilökohtainen harjoite, jonka avulla motorista levottomuutta voidaan lieventää merkittävästi tai poistaa kokonaan.
