YLEISTIETOA OPPIMISVAIKEUKSISTA

Oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Jonkinasteisia oppimisvaikeuksia esiintyy jopa 20 – 25 %:lla väestöstä. Oppimisvaikeuden ilmenemismuodot voivat vaihdella iän ja oppimishaasteiden mukaan. Vaikka oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, ne voivat ilmetä samassakin perheessä monella eri tavalla.

Erityisiä oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukivaikeus (lukihäiriö), matematiikan vaikeus tai kielellinen vaikeus. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se koskettaa vain yhtä oppimisen aluetta. Usein samalla henkilöllä voi esiintyä monenlaisia oppimisen erityisvaikeuksia samanaikaisesti. Lukivaikeutta arvioidaan olevan 3 – 10 prosentilla suomalaisista.

Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhutaan, kun suoriutuminen on monella osa-alueella heikkoa. Tällöin yleinen lahjakkuustaso on matala. Myös esimerkiksi huomattavien tarkkaavuudensäätelyn vaikeuksien yhteydessä ilmenee usein oppimisvaikeuksia.

 

Tarkkaavuuden vaikeus

Tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää, jakaa ja siirtää huomiota kohteesta toiseen. Tarkkaavuus aistipiirin mukaan voidaan jakaa näönvaraiseen ja kuulonvaraiseen tarkkaavuuteen.

Tarkkaavuuden vaikeus on yksi oppimisvaikeuksien ilmenimisen muodoista. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet ovat tyypillisiä henkilöille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) tai tarkkaavuuden häiriö ilman ylivilkkautta (ADD). Tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksia esiintyy usein myös lievemmässä muodossa lapsilla, joilla on muita kehityksen tai oppimisen ongelmia tai haasteita tunne-elämän alueella. Tarkkaavuuden ongelmat voivat olla myös itsenäinen ongelma-alueensa, jolloin tarkkaavuuden säätely on työlästä muussakin työskentelyssä.

Tarkkaavaisuusongelmien rinnalla esiintyy usein erilaisia oppimisvaikeuksia. Toisaalta myös muiden erityisten oppimisvaikeuksien yhteydessä esiintyy usein varsinaista tarkkaavuushäiriötä lievempää tarkkaavuusongelmaa.

Tarkkaavuuden ongelmat voivat ilmetä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla, kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi toiminnan suunnittelun, tavoitteisuuden ja vireystilan säätelyssä.

Keskittyminen voi myös häiriintyä herkästi ja henkilön voi olla vaikea paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Ajatus voi lähteä harhailemaan ja saattaa hyppiä tehtävästä toiseen. Tehtävien tekeminen loppuun voi tuottaa vaikeuksia ja yksitoikkoisten tehtävien tekeminen ja yksityiskohtien viimeisteleminen voi tuottaa suuria vaikeuksia.

Hahmotusvaikeus

Hahmotusvaikeudet johtuvat aivojen poikkeuksellisesta tavasta käsitellä visuaalista (näköhavaintoon liittyvää) ja spatiaalista (tilan ja tilasuhteiden tunnistamiseen) informaatiota.

Hahmotusvaikeudet ovat usein perittyjä. Ne voivat olla myös seuraus aivovauriosta tai neurologisesta sairaudesta. Hahmotusvaikeudet voivat liittyä CP-oireyhtymään, ADHD:hen, kielellisiin erityisvaikeuksiin tai olla oppisvaikeuksien taustalla.

Hahmotusvaikeudet voidaan huomata varhaisimmillaan jo leikki-iässä, yleensä päiväkodissa tai neuvolassa. Usein kuitenkin hahmotusvaikeudet tulevat ilmi kouluiässä esimerkiksi oppimisvaikeuksien myötä.

Viimeistään koulunkäynnin aloittamisen jälkeen ADHD:n oireet tulevat useimmiten selvemmin esille, jolloin diagnosointikin helpottuu. Alakouluikäisen lapsen oireet ilmenevät yleensä vaikeutena keskittyä toimintoihin, kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan, istua paikallaan, olla hiljaa tai odottaa omaa vuoroaan. Lapsella saattaa olla myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia sekä matematiikan oppimisvaikeuksia. ADHD luo haasteita lapsen oppimiselle ja koulusuoriutumiselle, jolloin alisuoriutuminen on tavallista. Kodin ja koulun välinen tiivis yhteistyö sekä tukitoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta koululaista pystytään auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Hahmotusvaikeudet ilmenevät näönvaraisen tunnistamisen ja erottelun vaikeuksina tai avaruudellisen tilan, suhteiden ja suuntien sekä liikkeen käsittelyn vaikeuksina. Hahmotusvaikeudet voivat esiintyä myös sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeuksina tai oppimiseen liittyvinä vaikeuksina, kuten matematiikan vaikeutena, sekä motorisena kömpelyytenä.

Usein henkilöllä, jolla on hahmotusvaikeus, on ongelmia yksityiskohtien havaitsemisessa tai kuvallisessa muistamisessa. Hänellä voi olla myös vaikeutta kuvallisessa ajattelussa ja mielikuvitusta vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi karttojen lukeminen, reittien löytäminen ja oppiminen, laitteiden toimintamekanismien ymmärtäminen sekä ajan hahmottaminen tuottaa usein vaikeuksia.

APUA OPPIMISVAIKEUKSIIN

Aistijärjestelmän häiriöillä tiedetään olevan vaikutusta esimerkiksi oppimiseen. Kun aistitiedon käsittelyssä on ongelmia, kehitys ja oppiminen eivät etene odotetusti. Uusien taitojen oppiminen voi olla erityisen työlästä ja henkilön saattaa olla vaikea hallita käyttäytymistään.

Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää. Ennen kouluikää aloitettu kuntoutus hyödyttää kognitiivisten taitojen kehitystä ja koulusuoriutumista. Varhaisella kuntoutuksella voidaan myös ennaltaehkäistä sekundäärisiä oireita, kuten itsetunto-ongelmia, häiriökäyttäytymistä, psyykkistä oireilua ja syrjäytymistä.

LISÄTIETOA

KYSY LISÄÄ